Marras 19 2016

Tekijänoikeuslait uudistumassa EU:ssa – digitalisaatio paremmin huomioon lainsäädännössä

EU:n komissio on antanut 14.9.2016 uusia direktiiviehdotuksia ja uusia asetusehdotuksia tekijänoikeuksien alalla. Direktiivit ovat EU-lakeja, joiden pohjalta kukin EU:n jäsenmaa säätää oman kansallisen lain. Asetukset ovat suoraan sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa sovellettavia lakeja, jotka eivät jätä yhtään kansallista liikkumavaraa.

Uudella sääntelyllä pyritään parantamaan mm. seuraavia tekijänoikeuksiin liittyviä asioita:

  • parempi valinnanmahdollisuus ja pääsy online-aineistoihin, mukaan lukien ulkomailla ollessa;
  • parempaa tekijänoikeussääntelyä tutkimuksen, koulutuksen ja vammaisten huomioonottamisen alueilla; ja
  • reilumpi ja kestävämpi markkinapaikka teosten luojille, luoville teollisuudenaloille sekä lehdistölle

Syyskuun direktiiviehdotus (direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla) löytyy suomen kielellä täältä.

Direktiiviehdotuksessa kerrotaan, että toukokuussa 2015 hyväksytyssä EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa pidettiin tarpeellisena, että ”pyritään vähentämään kansallisten tekijänoikeusjärjestelmien välisiä eroja ja laajennetaan teosten saatavuutta verkossa kuluttajille kaikkialla EU:ssa”.

Edelleen ehdotuksen tavoitteiksi kerrotaan mm.:

”Digitaalitekniikan kehitys on johtanut uusien liiketoimintamallien ilmaantumiseen ja vahvistanut internetin merkitystä tekijänoikeussuojatun sisällön jakelun ja saannin tärkeimpinä markkinoina. Tässä uudessa tilanteessa oikeudenhaltijat kohtaavat vaikeuksia, kun ne haluavat myöntää lisenssejä oikeuksiinsa ja saada korvauksen teostensa verkkojakelusta. Tällainen tilanne saattaisi vaarantaa Euroopan luovuuden ja luovan sisällön tuotannon kehityksen. Onkin tarpeen varmistaa, että tekijät ja oikeudenhaltijat saavat oikeudenmukaisen osuuden teostensa ja muun aineistonsa käytöstä syntyvästä arvosta. Tältä taustalta ehdotuksessa esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan oikeudenhaltijoiden neuvotteluasemaa ja korvausta sisältönsä käytöstä sellaisissa verkkopalveluissa, joissa tarjotaan pääsy käyttäjien verkkoon lataamaan sisältöön. Arvon oikeudenmukainen jako on myös tarpeen lehdistöjulkaisualan kestävyyden varmistamiseksi. Lehtikustantamot kohtaavat vaikeuksia lisensoidessaan julkaisujaan verkossa ja pyrkiessään saamaan oikeudenmukaisen osuuden luomastaan arvosta. Tämä voi lopulta vaikuttaa myös kansalaisten tiedonsaantiin.”

Direktiivissä mm. käsitellään toimenpiteitä, joilla parannetaan lisenssikäytäntöjä ja varmistetaan sisällön laajempi saanti. Siinä edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat oikeudelliset mekanismit, joilla helpotetaan myynnistä poistuneiden teosten ja muun aineiston lisenssisopimuksia, ja taataan tällaisten lisenssisopimusten rajatylittävä vaikutus. Direktiivissä luodaan jäsenvaltioita koskeva velvoite toteuttaa neuvottelujärjestely, jotta voidaan helpottaa audiovisuaalisten teosten verkossa tapahtuvaa hyödyntämistä koskevia neuvotteluja.

Esimerkiksi YouTuben kaltaisten sisällönjakopalveluiden osalta direktiiviehdotuksessa säädetään: ”Tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä palveluiden käyttäjiensä verkkoon lataamia teoksia ja muuta aineistoa ja tarjoavat pääsyn niihin, on yhteistyössä oikeudenhaltijoiden kanssa toteutettava toimenpiteitä, jotta varmistetaan oikeudenhaltijoiden kanssa niiden teosten ja muun aineiston käytöstä tehtyjen sopimusten toimivuus tai estetään niiden palveluissa sellaisten teosten ja muun aineiston saanti, jotka oikeudenhaltijat ovat yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa nimenneet. Tällaisten toimenpiteiden, kuten tehokkaan sisällöntunnistustekniikan, on oltava asianmukaisia ja oikeasuhteisia. Palveluntarjoajien on toimitettava oikeudenhaltijoille riittävät tiedot toimenpiteiden toimivuudesta ja soveltamisesta ja tarvittaessa asianmukaiset raportit teosten ja muun aineiston tunnistamisesta ja käytöstä.”

Tekijöiden ja esiintyjien tiedonsaantioikeutta halutaan kasvattaa: ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät ja esiintyjät saavat säännöllisesti ja ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet ajantasaista, asianmukaista ja riittävää tietoa teostensa ja esitystensä hyödyntämisestä niiltä, joille ne ovat lisensoineet tai siirtäneet oikeutensa, erityisesti hyödyntämistapojen, syntyneiden tulojen ja maksettavien korvausten osalta.”

Asetusehdotus (asetus lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta) löytyy suomen kielellä täältä.

Asetuksen taustaksi kerrotaan mm.: ”Digitaaliset teknologiat helpottavat teosten ja muun suojatun aineiston levittämistä ja saatavuutta, ja 49 prosentilla eurooppalaisista internetin käyttäjistä onkin pääsy verkossa olevaan musiikkiin, audiovisuaaliseen sisältöön ja peleihin. Lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot ja edelleenlähetyspalvelujen tarjoajat investoivat yhä enemmän digitaalisten ja verkkopalvelujen kehittämiseen radio- ja televisio-ohjelmien levittämistä varten. Lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot tarjoavat verkossa erityisesti rinnakkaislähetyspalveluja (TV- ja radiokanavat, jotka lähettävät ohjelmia verkossa perinteisten lähetystapojen, kuten satelliitin, kaapelin tai maanpäällisen verkon, ohella), catch up -televisiolähetyksiä 2 ja podcast-lähetyksiä. Vaikka verkkopalveluja on saatavilla yhä useampia, lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden ohjelmat eivät useinkaan ole muissa jäsenvaltioissa asuvien EU:n kansalaisten ulottuvilla verkossa. Lisäksi edelleenlähetyspalvelujen välityksellä tarjottava muiden jäsenvaltioiden televisio- ja radiokanavien valikoima vaihtelee EU:ssa.”

Edelleen kerrotaan ulkomailla näytettävien lähetysten ongelmista: ”Lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot lähettävät päivittäin runsaasti poliittisia, uutis-, kulttuuri-, dokumentti- tai viihdeohjelmia, joihin niillä on muualta saadut lisenssit tai joita ne tuottavat itse. Näissä ohjelmissa on monenlaista suojattua sisältöä, kuten musiikkiteoksia tai audiovisuaalisia, kirjallisia tai graafisia teoksia. Näitä varten on hankittava monenlaisia oikeuksia eri oikeudenhaltijoilta. Usein oikeudet on saatava lyhyessä ajassa, erityisesti jos kyse on uutisten tai ajankohtaisohjelmien valmistelusta. Jotta lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot voisivat tarjota palvelujaan maiden rajojen yli, niillä on oltava kyseisillä alueilla vaaditut oikeudet, mikä hankaloittaa oikeuksien hankkimisprosessia edelleen.

Asetusehdotuksella saatetaan kuluttajien saataville enemmän muista EU:n jäsenvaltioista peräisin olevia televisio- ja radio-ohjelmia.

Lakiehdotukset siirtyvät nyt komissiolta parlamentin käsittelyyn. Tulen seuraamaan lakien etenemistä EU-elimissä ja raportoimaan merkittävistä vaiheista blogissani.