Touko 19 2016

Osaatko ostaa tekijänoikeuksilla suojattuja sisältöjä?

Elämme yhä visuaalisemmassa maailmassa. Facebook, Instagram, YouTube, Periscope, Snapchat ym. kommunikaatiokanavat yritysten sekä muiden sisällöntuottajien ja niiden kohderyhmien välillä perustuvat entistä enemmän kuviin, videioihin, musiikkiin ja tarinankerrontaan. Se tuo mukanaan lähes aina tekijänoikeudella suojattuja elementtejä. Osaatko sinä ostaa yrityksesi tai muun liiketoimintasi käyttöön sisältöjä, joihin liittyy muulle taholle kuuluvia oikeuksia?

Tekijänoikeuslaki tuottaa yksinoikeuksia teosten luojille sekä ns. lähioikeuksien haltijoille (kuten valokuvaajat, levy- ja elokuvayhtiöt sekä radio- ja TV-yhtiöt). Jotta yritys voi käyttää lailla suojattuja aineistoja esimerkiksi omassa markkinoinnissaan tai viestinnässään, on sen hankittava riittävät oikeudet ennen käytön aloittamista.

Sisällön hankinta kannattaa tehdä kirjallisella sopimuksella, jotta tarvittaessa on helppo todistaa kaupan ehdot. Listaan seuraavassa immateriaalioikeuksiin ja erityisesti tekijänoikeuksiin liittyviä teemoja, joista vähintään on syytä sopia suojattuja sisältöjä hankittaessa:

  1. Kenen vastuulla oikeuksien hankkiminen on?
    • usein markkinointimateriaalien osalta mainostoimisto tai muu tuotantokumppani hankkii tarvittavat oikeudet markkinointiaineistossa käytettäviin sisältöihin
    • ei ole sinänsä estettä sille, että mainostaja hankkii ne itse
    • oikeudet hankkineen on ilmoitettava toiselle osapuolelle oikeudenhaltijan vaatimista rajoituksista; varsinkin, jos saatiin vähemmän mitä lähdettiin tavoittelemaan
  1. Mitä oikeuksia luovutetaan?
    • kaikki luovutettavissa olevat oikeudet, esimerkiksi kaikki taloudelliset tekijänoikeudet
    • määritellyt rajatut oikeudet, esimerkiksi oikeus käyttää Robinin biisiä yhden vuoden ajan Suomessa ostajan some-kanavissa
  1. Mitä ajallisia rajoituksia on?
    • oikeus käyttää tietyn määräajan
    • pysyvä oikeus käyttää rajoittamattoman ajan
  1. Mitä alueellisia rajoituksia on?
    • oikeus käyttää Suomessa tai Pohjoismaissa jne.
    • maailmanlaajuiset oikeudet
    • digikäyttö – katsotaanko esim. suomenkielinen käyttö internetissä ja applikaatioissa käytöksi Suomessa
  1. Millaisia mediarajoituksia on?
    Maailmanpyörä-tyyny TAIGA COLORS Kuvan käyttöön on lupa fanittamaltani yrittäjältä. www.taigacolors.fi
    • rajoittamaton oikeus valita, missä medioissa käytetään
    • oikeus käyttää vain yksilöidyissä medioissa – esim. aikakauslehden osalta myös rinnakkainen digikäyttö muistettava sopia
  1. Saako teosta muuttaa?
    • jos ei nimenomaisesti sovita, ei saa muuttaa
    • esimerkiksi logojen osalta olennaisen tärkeää saada muuttaa myöhemmin
  1. Saako oikeuksia siirtää edelleen?
    • jos ei nimenomaisesti sovita, ei saa siirtää edelleen
    • esimerkiksi eri maiden tytäryhtiöiden käytettäväksi
  1. Miten oikeuksia voi laajentaa
    • optio valmiiksi ensimmäiseen sopimukseen
    • lisäkorvaus lisäoikeuksista; miten pitää toimia, jos haluaa käyttää optiota

Edellä olevan listan lisäksi sopimuksissa tulee käsitellä raha-asiat, luottamuksellisuus, vahingonkorvaukset ym. eli oheinen lista koskee nimenomaan sisällönostosopimuksen immateriaalioikeusosiota.

Juristin urallani ikäviä hetkiä sisällönoston osalta ovat olleet tilanteet, joissa yrityksen markkinointi- tai muu aineisto on jo tuotettu ja julkaisuvalmiina ja vasta siinä hetkellä havaitaan oikeuksien hankkimisen tarve, eikä oikeudenhaltija annakaan lupaansa sisältöjensä käyttöön kyseisessä kaupallisessa toiminnassa. Neuvoni on, että lupien saanti haluttuun ideaan liittyen kannattaa tarkistaa ensin, ennen kuin rahaa aletaan käyttää enempää suunnittelu- tai tuotantovaiheeseen.

Aiemmassa blogipostauksessani kuvapankkien kuvien käyttöön liittyen kerroin korkeimpaan oikeuteen asti edenneestä automainontaa koskeneesta kiistasta, jossa mainoskampanjan kuviin ei oltu hankittu tarvittavia käyttöoikeuksia.

Lupaviidakossa suunnistamista helpottavat oikeudenhaltijoita edustavat järjestöt, joilla on erinomaista infomateriaalia verkkopalveluissaan. Suosittelen tutustumaan vähintään seuraavien järjestöjen materiaaleihin, suluissa järjestön edustamat tahot:

  • Gramex (esittävät taiteilijat ja äänitteiden tuottajat)
  • Kopiosto (esittävät taiteilijat, tekijät ja kustantajat)
  • Kuvasto (visuaalisen alan kuvataiteilijat)
  • Sanasto (kirjallisuuden tekijät)
  • Teosto (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikinkustantajat)

Monet säännöllisesti ulkopuolista sisältöä käyttävät toimijat luovat itselleen yrityksen sisällönostopolitiikan ja sen pohjalta sopimusmallin, jolla eri sisältöjä ostetaan tekemällä vähäisiä muutoksia kunkin yksittäistapauksen tarpeiden perusteella. Samaan aikaan useilla sisältöjään jatkuvasti myyvillä on myös omat hyvät sopimuspohjansa. Näitä kahta sopimuspohjaa sovitetaan yhteen neuvottelupöydissä, jotta päästään yhteisymmärrykseen projektissa käytettävistä ehdoista.

Loppuun tuon esiin tekijänoikeussopimuksiin liittyvän lainmuutoksen, jolla tekijänoikeussopimusten ehtoja voidaan kohtuullistaa. Tekijänoikeuslain muutos vahvistettiin 10.3.2015 ja nykyään lain 29 § kuuluu:

”Jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemän sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta.

Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Sopimuksen ehtona pidetään myös oikeudenluovutuksesta sovittua korvausta.

Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslain 10 luvun 2 §:ssä.

Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:ssä.”

Tulen kirjoittamaan blogiini lähiaikoina oman tekstin kyseisestä lakimuutoksesta ja mitä se käytännössä tarkoittaa sisältöä ostettaessa ja myytäessä.

 

6 kommenttia
  • Moi Elina! Hyvä kiteytetty listaus. Tekisi hyvää monelle.

    Kuten olen pitkään tuskastellut, on tekijänoikeus- ja oikeastaan kaikkiin oikeudellisiin ulottuvuuksiin perehtyminen erit. markkinoinnin ja mainonnan sisältötuotantoalalla aika lapsenkengissä (”on tässä sen verran kilsoja takana, ettei tässä mitään juristia tarvita”).

    Mutta vastauksena kysymykseesi: kyllä, osaan ostaa tekijänoikeudella suojattua sisältöä. En ole ollenkaan varma osataanko tekijänoikeudella suojattua aineistoa myydä…

    Tässä muutama ajatus näin ”sirkusbisnekseen” siirtyneen juristin näkökulmasta matkan varrelta, mihin on mielenkiintoista kuulla näkemyksesi mm. viitaten Tekijänoikeuslain 29 §:n 1 mom.:

    Minua häiritsee jo olemassa olevan teoksen ja erityisesti esim. markkinoinnin ja mainonnan piirissä erikseen tilatun/tuotetun teoksen samastaminen. Edellisessä teoksen synty toteutuu täysin eri lähtökohdista ja jälkimmäisessä teosta ei koskaan olisi olemassa, ellei tilaaja eli kaupallista tai muuta vaikuttamisviestintää tai – toimintaa harjoittava taho sellaista rahoita (täysin) ja pitkälle määritä.

    Tietty tekijä/taiteilija/luoja -komponentti on tässä se vaikea kysymys, mutta…

    Ongelma tulee yllämainitun ”alan tavan” kanssa erityisesti markkinoinnin ja mainonnan piirissä ehkä tässä:

    ”alalla vallitseva tapa” samastaa kaiken tällä hetkellä: tekijät, teokset, kaikki. Liitoilta ja erityisesti mainonnan sisältötuotantoalan toimijoilta (lue: tuotantoyhtiöt, tekijät, talentit) en ole kuullut mitään keskustelunaloitusta tilanteen kehittämiseksi (vai onko meillä esim. todella ”kehittyneet” digitaaliset sisältömarkkinat…).

    Alalla vallitseva tapa sekoittaa sääntelyn ja sopimusvapauden tai ei tiedä tai halua tietää mitä ne ovat.

    Väitän, että kehittämällä aktiivisesti ”alalla vallitsevaa tapaa”, sopimuskäytäntöjä ja rakenteita ottamaan huomioon myös kaupallisen luovan toiminnan tarpeet (lue: markkinointi ja mainonta), saamme käyttöömme suuremmat panostukset ja sitä kautta enemmän virtaa sisällöntuottajille, ja näin taas virtaa sinne ”artsin” ja tekijöiden craftin ylläpidon puolellekin..

    Nykyisessä ympäristössä asiakkaan halu maksaa sisällöntuotannosta, jonka lopputulosta voi käyttää äärimmäisen rajatusti (koska ikkunoitus, koska ”suositukset”), on suht niukkaa. Tämä ei ole kenenkään eduksi.

    Vähän tajunnanvirtaa (poistin joku 4 kappaletta ja joo sekaisin mennään…), mutta ehkä keskustelu jatkuu.

    Ja ah… jos joku Elinan blogia lukeva sattuu yhdistämään nimeni erääseen markkinointi- ja mainonta-alan yhtiöön, niin tämä vuodatus edustaa luonnollisesti omaa henkilökohtaista ajatteluani.

    • Mahtava kommentti Tämi! Kiitos & vastaan siihen ajatuksella lähipäivinä.

    • No niin, nyt löytyi aikaa vastata paremmin. Erittäin hyviä pointteja Tämi! Olen samaa mieltä, että tilanne on ja pitäisi olla tietyltä osin eri, jos tilataan markkinointia varten uutta aineistoa kuin jos hankitaan muusta syystä jo tehty valmis teos tai lähioikeudella suojattu sisältö. Teoksista puhuttaessa nousee usein esiin melko voimakkaasti tekijän itsenäisyys ja halu käyttää taiteellista vapauttaan ja käyttö kaupallisessa yhteydessä koetaan usein jotenkin… toissijaisena (käytettäköön vaikka tällaista ilmaisua).

      Haluan nostaa tässä kohtaa esiin kuvataiteilijan, sittemmin ystäväkseni tulleen Ville Ruson. Villellä on KARUSOMA-brändi, jonka puitteissa hän tuottaa kuvataidetta sekä valmiina myytäväksi että tilaustöinä asiakkaille. Ville on suojannut KARUSOMA-tunnuksen tavaramerkkirekisteröinnillä ja operoi sen alla. Villelle on täysin OK suunnitella ja toteuttaa tilateosta yhdessä asiakkaan kanssa. Meillä on kotona 3 Villen teosta, 1-osainen, 2-osainen ja olohuoneessa suuri 3-osainen tilausteos. Me yhdessä suunnittelimme olohuoneen teoksen värimaailmoista lähtien, ja kävin teoksen valmistumisen loppupuolella ateljeella sitä katsomassa ja vielä päätimme parista viime hetken muutoksesta. Villessä on mielestäni tosi kiinnostavaa tämä taiteen ja kaupallisuuden jokseenkin uudenlainen yhdistäminen ja rentous tekemiseen, taiteellisesta laadusta sinänsä tinkimättä. Suosittelen tutustumaan http://www.karusoma.com.

      Tuo ”alalla vallitseva tapa” on aina aikamoisen tulkinnanvaraista, kuten juristeinakin tiedämme. On monenlaisia vinkkejä, kuulopuheita, perimätietoa yms. liikkeellä – monista eri intresseistä lähtien. Usein tulee itse asiakkaiden kanssa pohdittua sitä, mikä on todellinen tarve sisällön hankintaehtojen suhteen; tarvitaanko aidosti ”kaikki oikeudet” vai pärjätäänkö vähemmällä. Toisaalta, tekijät saattavat pitää kynsin hampain kiinni ”kaikista oikeuksista”, vaikkeivät tosiasiassa tekisi kyseisellä aineistolla mitään itsenäisesti tai muun kumppanin kanssa. Poteroihin saattavat toki kaivautua myös osapuolia edustavat juristit, joten ei tämä ole vain tekijöiden ja ostajien välinen dilemma. Hmmm, tämän teeman ympärillä olisi kyllä kiinnostavaa herätellä enemmän keskustelua.

      Ja kyllä, olen samaa mieltä kanssasi, että Suomessa kovin usein ”on aina ennenkin pärjätty” kättä päälle -metodilla tai ei-juristien tekemillä sopimuksilla. Niiden kanssa sitten päädytään lopulta juristin pöydälle. Kantapään kautta, ja miten se olikaan. Välillä jopa aistin työssäni, että kunnollisen, kattavan sopimusehdotuksen toimittamista toiselle osapuolelle jotenkin vähän pelätään, ikään kuin se olisi epäluottamuslause osapuolten väliselle business-suhteelle. Tällaista tajunnanvirtaa maanantai-iltaan.

  • Kiitos mielenkiintoisesta blogista! Työskentelen itse pienemmässä yrityksessä. Somessa ja mainoksissa tarvitsisimme grafiikkaa, ja olenkin miettinyt, uskaltaako netin ilmaisia kuvanmuokkausohjelmia käyttää esimerkiksi lehtimainoksen tekoon.

    Esimerkiksi Canva (https://www.canva.com/) tarjoaa ilmaisiakin pohjia grafiikoille. Hieman epäilyttää, uskallanko tehdä sitä kautta lehtimainoksen, vai voiko siitä tulla tekijänoikeudellisia ongelmia.

    • Kiitos Suvi kommentista ja Canva-vinkistä, en ollut ennen siitä kuullut – vaikuttaa kiinnostavalta palvelulta! Heiltä löytyy mittavat sopimusehdot osoitteesta https://about.canva.com/terms-of-use/. Ehdoista löytyy ns. ”Stock Media” lisenssisopimus eli nimenomaiset säännökset sille, miten teidän yrityksenne voi hyödyntää muiden Canvaan lisäämiä materiaaleja (pelkistetty ehtojen sisältö: ”Canva allows you to use and export content submitted by other users to create beautiful designs. If you download any designs containing anyone else’s content, you have to license it under one of the licenses in this section.”)

      Käyttäjillä on mahdollisuus valita viidestä eri lisenssivaihtoehdosta, millä hankkia Canvassa olevia sisältöjä oman yrityksensä käyttöön:

      1. One Time Use License Agreement about.canva.com/license-agreements/onetimelicense/
      2. Royalty-Free License Agreement about.canva.com/license-agreements/royalty-free-license-agreement/
      3. Unlimited Reproductions Extended License Agreement about.canva.com/license-agreements/unlimited-reproductions-extended-license-agreement/
      4. Multi-Seat Extended License Agreement about.canva.com/license-agreements/multi-seat-extended-license-agreement/
      5. Items for Resale Extended License Agreement about.canva.com/license-agreements/items-for-resale-extended-license-agreement/

      Yrityksenne tulisi siten tapauskohtaisesti arvioida Canvaa käytettäessä, mikä yllä olevista lisenssivaihtoehdoista kulloinkin teille sopii ja perehtyä kyseisiin ehtoihin ja maksaa mahdolliset lisenssimaksut.

      Herätyskellojen soitto mielessäsi on siten aivan paikallaan, ja materiaalien käyttö edellyttää Canvan ehtoihin perehtymistä ja ymmärtämistä.

Comments are closed.