Linkittäminen laillisesti – 5 vinkin muistilista

Linkittäminen, tuo tekijänoikeudellisesti ja muutoinkin juridisesti päänvaivaa aiheuttava digitaalinen toiminta. Niin vaivatonta, nopeaa, tehokasta, mutta samalla juridisesti riskialtista. Oletko pysähtynyt koskaan pohtimaan linkkejä jakaessasi, onko se itse asiassa aina sallittua lainsäädännön näkökulmasta?

Tekijänoikeuslaissamme ei käsitellä linkittämistä edelleenkään lainkaan. Aihe on ollut esillä lakia muutettaessa 2000-luvulla, mutta lakiin asti asiaa ei ole vielä tuotu. Internetissä tapahtuvaa linkitystä ja sen oikeudellista luonnetta on tarkasteltu aikanaan tekijänoikeuslakia muutettaessa mm. Opetusministeriön alaisen tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä 2002:5. Toimikunnan näkemyksen mukaan linkkien suuren merkityksen ja niiden valtaisan käytön vuoksi jonkinlaisen linkityksen tulee olla avoimessa tietoverkossa sallittua ilman, että linkityksen katsottaisiin loukkaavan tekijänoikeuden haltijan oikeuksia. Oikeuskirjallisuudessa linkittämisen on kuvailtu olevan ehkä hankalin yksittäinen tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyvä ongelma arvioitaessa oikeudenloukkauksen tapahtumista.

On tärkeä ymmärtää, että tekijän- ja lähioikeuksislla suojatun aineiston linkittämisessä voi tapahtua tekijänoikeudellisesti merkityksellistä, oikeudenhaltijan suostumusta edellyttävää kappaleen valmistamista ja yleisölle välittämistä. Lisäksi linkittäminen voi olla markkinointilainsäädännön näkökulmasta juridisesti relevanttia.

Ilman nimenomaista linkityslainsäädäntöä sallitun ja kielletyn linkittämisen rajanvetoon on mahdotonta antaa mustavalkoisia kyllä / ei –neuvoja. Pyrin seuraavassa antamaan selkokielisen muistilistan linkittämisen problematiikkaan liittyen.

1 – Linkitä laillista aineistoa

Eräs tärkeä muistisääntö linkittämiseen liittyen, varsinkin elinkeinotoiminnassa tapahtuvassa linkittämisessä, on lähteen laillisuus. Jos jaat verkossa linkkejä ulkopuolisten tahojen immateriaalioikeuksilla suojattuihin sisältöihin, pidä vähintäänkin huoli linkitettävän materiaalin laillisuudesta. Pyri varmistumaan siitä, että sisältö, johon tuotat pääsyn linkin avulla, on laillisesti verkossa. Jos esimerkiksi haluat linkittää suosikkiartistisi uusimpaan musiikkivideoon, etsi artistin tai hänen levy-yhtiönsä virallinen YouTube-kanava, ja linkkaa vain sinne (Huom! Lue myös tämän muistilistan kohta 4 alempana.). Älä jaa linkkiä satunnaisen fanin YouTube-kanavalla olevaan musiikkivideoon, joka on voitu ladata verkkoon tekijänoikeuslainsäädännön vastaisesti. Tekijänoikeusloukkauksesta vastuuseen voidaan saattaa kaikki, jotka ovat osallistuneet jollain tavalla lain rikkomiseen – tahallisesti tai tahattomasti.

2 – Tee linkki juridisesti mahdollisimman turvallisella tavalla

Vähiten riskialtis tapa linkittää on käyttää puhdasta tekstilinkkiä, eli leipätekstiin kirjoitettua kuvaavaa tekstiä, jota aktiivisesti klikkaamalla henkilö siirtyy linkitettävään sisältöön, mielellään uuteen avautuvaan selaimeen tai muulla tavalla selkeästi kolmannen tahon aineistoon. Jos teet elinkeinotoiminnassa kuvalinkin, jossa esim. toisen yrityksen logoa tai tuotekuvaa klikkaamalla käyttäjä siirtyy kyseiseen sisältöön, saattaa tavaramerkkilainsäädäntö tuoda mukaan juridisia ongelmia. Logon omistaja voi halutessaan perustellusti kysyä, millä oikeudella toinen yritys käyttää tavaramerkkirekisteröinnillä suojattua logoa omassa elinkeinotoiminnassaan. Jos ei lainsäädännön mukaista perustetta ole, voi tavaramerkin haltija ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin asiassa.

3 – Siteeratessasi muista mainita lähde ja anna kunnia tekijälle

Tekijänoikeuslain 22 §:n mukaan ”julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Linkittämisessäkin on hyvä pohtia, milloin pelkän linkin antamisen lisäksi on asianmukaista kertoa enemmän omassa tekstissä linkitettävästä sisällöstä, sen laatijasta ja perusteesta linkittämiselle. Anna krediitti vinkkaamastasi sisällöstä sen tekijälle.

4 – Kytketkö toisen tahon brändin linkillä sopimattomasti itseesi?

HAAPA -tyyny – www.taigacolors.fi Kuvitan blogiani fanittamillani TAIGA COLORS -tuotteilla yrityksen luvalla.

Yritysten harjoittamaa markkinointia, myyntiä ja muuta elinkeinotoimintaa sääntelee mm. laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Lain 1 §:ssä olevan yleislausekkeen mukaan ”elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä”.

Linkittämistä voidaan analysoida lisäksi Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Markkinointisääntöjen perusteella. ICC:n itsesääntelyohjeet on tarkoitettu täydentämään voimassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä, ja ICC ”olettaa elinkeinoelämän toimijoiden noudattavan niitä ja kunnioittavan myös niiden henkeä” (huom: riippumatta siitä, onko yritys Suomessa jonkun kauppakamarin jäsen vai ei). Suomessa tuomioistuimet viittaavat usein ICC:n sääntöihin päätöstensä perusteluissa.

Artiklassa 15 säädetään toisen maineen ja tunnettuuden hyväksikäytöstä: ”Markkinoinnissa ei tule oikeudetta  käyttää toisen yrityksen  tai  muun yhteisön  nimeä, lyhennettä, logoa, tavaramerkkiä tai muuta tunnusmerkkiä. Markkinoinnissa ei tule käyttää sopimattomasti hyväksi toisen  henkilön  tai yhteisön nimeen, tekijänoikeuteen, tavaramerkkiin tai  muun  teollisoikeuden  suojaamaan omaisuuteen liittyvää taikka toisen markkinointikampanjallaan hankkimaa mainetta ja tunnettuutta (good will).”

Kun yritys jakaa esim. some-kanavissaan linkkejä muiden yritysten sisältöihin, kannattaa pysähtyä pohtimaan yllä olevien sääntöjen merkitystä – voisiko linkitettävän sisällön omistava yritys pitää toisen yrityksen menettelyä sopimattomana tai virheellisen yhteysmielikuvan synnyttävänä toimintana? Itseltä on hyvä kysyä, millä perusteella meidän yrityksemme voi kytkeä ulkopuolisen yrityksen materiaalin osaksi omaa toimintaamme, erityisesti osaksi omaa kaupallista markkinointiamme?

5 – ”Kun kaikki muutkin tekee niin” –puolustautuminen ei auta

Verkko on täynnä linkkejä; oikein ja väärin toteutettuja, laillisiin ja laittomiin aineistoihin. Pikainen some-kanavien selaus tuottaa näin asiantuntijan silmin joka kerta tulokseksi myös juridisesti riskialtista linkittämistä – suuremmiltakin suomalaisilta yrityksiltä. Tekninen helppous ja toiminnan yleisyys saa sisällöntuottajat usein unohtamaan juridisen pohdinnan. Nämä argumentit eivät kuitenkaan auta oikeudessa, jos linkittämisen lainmukaisuudesta riidellään ja tuomioistuin toteaa linkityksen tekijänoikeus- tai markkinointilainsäädännön vastaiseksi.

Linkittämisen moniulotteista problematiikkaa ovat analysoineet oikeuskirjallisuudessa ansiokkaasti mm. korkeimman oikeuden esittelijä Katariina Sorvari (erityisesti väitöskirjassaan) ja tekijänoikeuden professori Taina Pihlajarinne (mm. artikkelissaan Defensor Legis 6/2010).

Liity sähköpostiyhteisööni

Liittymällä sähköpostiyhteisööni saat:

  • ilmoituksen uusista blogijulkaisuista
  • kutsuja tapahtumiin
  • silloin tällöin muita osaamisalueisiini (juridiikka, asiakaskokemus, yrittäminen) liittyviä infoviestejä