Varaa paikkasi Elinan tietosuojaseminaarisarjaan täältä ›

Kyllähän kuvapankkien kuvia saa käyttää vapaasti! Vai saako…?

Kuvapankit, nuo internetnäkyvyyden monipuoliset visualisoijat ja mahdollistajat – mutta millä ehdoilla?

www.taigacolors.fi Kuvan käyttöön blogissa on saatu suostumus teoksen luojalta, yrittäjä Jutta Kuurelta.

Oletko tullut ajatelleeksi, että kuvapankista ostamaasi kuvaa et aina saakaan käyttää luulemallasi tavalla? Moni ei tule ajatelleeksi, vaan ymmärtää kauppahinnan maksun tuovan vapaat kädet.

Mennään ajassa taaksepäin, 26 vuoden taakse kevääseen 1990. Muun muassa Sibelius-monumentin veistänyt kuvanveistäjä Eila Hiltunen (1922-2003) havaitsi taidenäyttelystään otetun kuvan Suomen Kuvalehdessä, Kauppalehdessä ja Helsingin Sanomissa julkaistuissa autoliikkeen mainoksissa. Hiltuselta ei oltu kysytty suostumusta kuvan käyttöön, eikä hänen nimeään mainittu kuvan käytön yhteydessä.

Hiltunen päätti toimia. Hän haastoi oikeuteen kolme tahoa: mainostajan, mainostoimiston sekä kuvatoimiston. Oikeudenkäynnissä esiintyneen todistajan mukaan Hiltunen suhtautui ehdottoman kielteisesti kuviensa käyttämiseen mainonnassa. Asia eteni Helsingin raastuvanoikeudesta (nykyään käräjäoikeus) Helsingin hovioikeuteen ja sieltä vielä korkeimpaan oikeuteen, joka antoi asiassa lopulta päätöksensä loppuvuonna 1994, yli neljän vuoden oikeusprosessin jälkeen.

Korkein oikeus hylkäsi äänestyspäätöksellä Hiltusen kanteen kuvatoimistoa kohtaan, ja jätti maksumiehiksi mainostajan ja mainotoimiston. Ne tuomittiin maksamaan yhteisvastuullisesti Hiltuselle hyvitystä tekijänoikeuden loukkauksesta 30.000 markkaa, korvausta kärsimyksestä 10.000 markkaa sekä oikeudenkäyntikulut.

Perusteluissaan kuvatoimiston vapauttamiselle korkein oikeus totesi seuraavaa:

”Hiltuselle on aiheutettu korvausvastuun synnyttävällä tavalla kärsimyksenä ja hyvityksenä korvattavaa vahinkoa julkaisemalla ilman hänen lupaansa kanteessa mainituissa lehdissä automainos, jonka graafinen asu on pääasiassa muodostunut ateljeemiljöötä ja kahta Hiltusen luomaa julkistettua veistosta esittävästä valokuvasta. Mainoksen laatinut mainostoimisto on hankkinut valokuvan kuvatoimistona toimineelta X Oy:ltä kertajulkaisuoikeudella ja sellaisin ehdoin, että ”lupien hankkimisesta kuvissa olevien nimien, henkilöiden ja tavaramerkkien käyttöön vastaa asiakas”. Näillä ehdoilla tapahtunut luovutus on tulkittava valokuvaoikeuden luovutukseksi, jossa on tarkoitettu jättää julkaisuoikeuden saajan tehtäväksi selvittää kuvan aihepiiristä aiheutuvat käyttörajoitukset. Tämän vuoksi ja kun X Oy:n ei voida katsoa omalta kohdaltaan syyllistyneen valokuvan tekijänoikeuslain vastaiseen mainoskäyttöön tai muuhunkaan sellaiseen tekijänoikeuslain rikkomiseen, josta Hiltuselle olisi aiheutunut korvattavaa vahinkoa, yhtiötä vastaan ajettu kanne on hylättävä.”

Kuvatoimiston ja mainostoimiston välisen sopimuksen mukaan vastuu valokuvan käytöstä oli ollut asiakkaalla. Kuvatoimisto oli toimitusehtojen mukaan taannut, että sillä oli oikeus myydä kuvat normaaliin uutistoimintaan ja tavanomaisten artikkelien kuvittamiseen. Asiakkaan oli ehtojen mukaan tullut vastata siitä, missä yhteydessä kuvia käytettiin.

Mikä siis neuvoksi? Lue kuvapankkien ehdot. Ne pienetkin präntit. Älä oleta. Tässä muistin virkistykseksi ja esimerkiksi suositun Shutterstock Inc:n lisenssiehdot.

 

6 kommenttia
  • Tekijänoikeus on niin tärkeä nostaa esille ja Hiltunen-case tuo esille sen, ettemme aina edes ajattele että teoksilla jotka ovat ympärillämme arjen elämässä olisivat suojattuja tekijänoikeuksilla. Tuli blogistasi (ja Jutan teoksista) mieleen Jani Halmeen muutamia vuosia sitten vetämästä Paha Patsaskierros Helsingin keskustassa, että Havis Amandan tekijänoikeudet ovat nykyään jonkin italialaisen henkilön/instituution hallussa. En muista kuka/mikä, mutta Jani varmaankin tietää.
    Tämä tuli mieleeni Jutan Musta Manta -kuosin kohdalla. Toki Jutta om ottanut kuvan ja se on hänen tekijänoikeudella mutta voiko hän käyttäää sitä kuvaa/aihetta tyynyssään, joka on kaupallinen tuote. Minusta tyyny on hieno enkä halua herättää nukkuvia karhuja, mutta tämä tuli vaan mieleeni. Eihän niitä Manta-aiheisia postikortteja tms turistikrääsää näy missään myynnissä.
    Tuli vaan mieleeni.

    • Vastataanhan tänne blogin puolellekin, eikä ainoastaan Facebookin ihmeelliseen maailmaan.

      Ihanaa, että näitä asioita käsitellään! Tärkeitä asioita, eikä mitään itsestään selvyyksiä edes isoille yrityksille. Eräs nimeltä mainitsematon erittäin iso julkisen sektorin taho aikoinaan käytti luvatta minun Mitro Revosta ottamaani kuvaa. Asia saatiin sovittua, enkä laskussa rankaissut tuota luvatta käyttöä. Toisinkin olisi voinut käydä. Vuosia sitten oma kuvapankkinikin myi erään taiteilijan lasityöstä ottamani kuvan kustantamolle, joka laittoi kuvan oppikirjaan. Iso lasku lakimieheltähän siitä seurasi, jonka kustantamo halusi minun maksavan. Mutta kuvapankkini ehdoissa oli, että kuvan ostaja vastaa kuvan käyttötarkoituksen valvomisesta. Eli loppupelissä kustantamo maksoi laskun.

      Havis Amanda-nimen oikeudet omistaa nykyisin joku liikemies. Patsaan tekijäoikeudet raukeavat, kuten valokuvissakin, 70 vuotta taiteilijan kuolemasta. Eli tässä tapauksessa vuonna 2010. Selvittelin tätä asiaa pitkään ja hartaasti, sillä olen erityisen tarkka näiden asioiden kanssa. Muun muassa Helsinki on Foot -kuosiin, jossa on Rakennusviraston kaivonkansi ja siinä Helsingin vaakuna, olen pyytänyt luvan mm. kaupungilta, ja tehnyt ihan virallisen ilmoituksen asiasta kaupungin kirjaamoon. Näistä tekijänoikeuasioistahan on viime vuosina nähty jos jonkinlaista tarinaa ja vääntöä, ja itse valokuvaajana haluan olla tarkkana ja selvittää tietysti kaiken mahdollisimman hyvin etukäteen.

    • Moi Anne! Kiitoksia tärkeän teeman kommentoinnista ja Jutan Facebook-seinällä jatkoimmekin kanssasi tätä keskustelua eli taiteilija Ville Vallgren kuoli vuonna 1940, joten tekijänoikeudet hänen teoksiinsa ovat sammuneet 70 vuoden kuluttua kuolinvuoden päättymisestä.

  • Hei!

    Onko rakennuksillakin vastaava tekijänoikeus? Vai voinko ottaa vaikkapa uudehkosta Kampin torilla olevasta puukappelista valokuvan ja käyttää sitä markkinoinnissa?

    • Hei Heli,

      tekijänoikeuslain 25 a §:ssä (Taideteoksen käyttäminen luettelossa ja tiedotuksessa sekä rakennuksen kuvaaminen) todetaan: ”Rakennuksen saa vapaasti kuvata.”

      Rakennuksia kuvattaessa on kuitenkin huomioitava yksityisyyden suojaan liittyvät näkökohdat, eli mitä kuvassa näkyy itse rakennuksen lisäksi (esim. ikkunasta sisään ihmisen kotiin, ja siellä tunnistettavia henkilöitä). Rakennuksen omistaja voi siten kieltää tietyissä tilanteissa yksityisyyden suojaan vedoten rakennuksen kuvaamisen. Mahdollinen kiellon vastainen kuvaaminen ei kuitenkaan voi olla tekijänoikeuden loukkaus, koska tekijänoikeuslain mukaan rakennuksen saa vapaasti kuvata.

      Sinänsä rakennustaiteenkin teokset voivat nauttia tekijänoikeussuojaa, ja asiaa on käsitelty tekijänoikeusneuvostossa vuonna 2002. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2002/liitteet/tn20025pdf.pdf

      Tekijänoikeuslain vapaa kuvaussäännös on rajoitus rakennustaiteen teoksien nauttimaan suojaan.

  • Mitäpä Heli tuumaa siitä, että valvoo avoimilla lisensseillä muuhun kuin kaupalliseen käyttöön luovuttamansa teoksen käyttöä? Esimerkki: lisenssinä CC-BY-NC ja aineistoa löytyy kaupallisen toimijan materiaalista.

    Entäpä mikä voisi olla sopiva hinnoitteluperuste jos aineistoa käytetään mainitsematta tekijää ja näin rikotaan CC-BY -lisenssiehtoa. Mikä tekijänoikeudellinen rikosnimike tapauksessa tulisi kyseeseen?

    Mikä voisi olla hyvä nyrkkisääntö näissä kahdessa tapauksessa materiaalin hinnoittelulle? 10 x normaali taksa tjsp.?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elina,
ota minuun yhteyttä!

Epäiletkö olevasi astumassa juridiseen sudenkuoppaan? Haluatko sparrausta markkinoinnista, viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta? Kaipaatko tapahtumaasi tunnettua puhujaa tai juontajaa?